Ostoskori on tyhjä.WAIS-IV (Wechsler Adult Intelligence Scale - IV)
Vaihe 6. Indeksiarvojen vertailu
Wechsler omaksui kokonaisälykkyysosamäärän (FSIQ:n) Wechsler-Bellevue Intelligence Scalen (1939) älykkyysosamäärän laskutavan pohjalta ja kuvasi FSIQ:ta tutkittavan kaikkien osatestien suorituksen keskiarvona. Kuitenkin Wechsler havaitsi, että joissakin tapauksissa kielellinen ja suoritusosa täytyi analysoida erikseen, erityisesti jos tutkittavalla oli erityisvaikeuksia ja tarvetta tukitoimiin (Wechsler, 1944, sivu 138). Kielellinen osa ja suoritusosa eroavat tilastollisesti merkitsevästi monilla kliinisillä ryhmillä, mutta samansuuruisia eroja havaitaan myös normaaliotoksessa (Kaufman & Lichtenberger, 2006; Matarazzo, 1990; Sattler, 2008a).
Indeksiarvot ovat tiettyjen kognitiivisten toimintojen osa-alueiden estimaatteja. Niitä tulee aina tulkita niin, että huomioidaan indeksiin sisältyvien osatestien tulokset. Äärimmäinen vaihtelu indeksin osatestien pistemäärien välillä ilmaisee, että saman indeksin sisällä on toisistaan eroavia kykyjä. Tällaisissa tilanteissa tulee tarkemmin vertailla niiden osatestien suorituksia, joista indeksi muodostuu. Kun tutkija havaitsee merkitseviä ja epätavallisia eroja osatestien välillä, ne tulee huomioida indeksipistemäärien ja kokonaisälykkyysosamäärän tulkinnoissa (Sattler, 2008a).
Pöytäkirjalomakkeen Analyysit-sivun ensimmäisessä taulukossa on mahdollista tehdä indeksien välisiä parivertailuja sekä työmuisti-indeksin ja prosessisointinopeuden indeksin osalta myös osatestien välisiä vertailuja. Ensimmäinen vaihe parivertailussa on tarkistaa, onko indeksiarvojen välinen ero tilastollisesti merkitsevä. Testin Esitys- ja pisteytyskäsikirjassa sivulla 196 on esitetty indeksien väliset tilastollisesti merkitsevät erot (kriittiset arvot) ikäryhmittäin merkitsevyystasoilla .15 ja .05. Kun kahden indeksiarvon välinen ero on yhtä suuri kuin tai suurempi kuin taulukon kriittinen arvo, on ero riittävän suuri tulkintojen tekemiseen eikä se johdu mittausvirheestä tai satunnaisvaihtelusta. Jos indeksiarvot eroavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, voidaan tulkita, että tutkittavan kykytasot kyseessä olevilla alueilla eroavat toisistaan. Jos indeksipistemäärät eivät eroa tilastollisesti merkitsevästi, voidaan todeta, että tutkittavan kykytasot eivät eroa toisistaan kyseessä olevien indeksien osalta. Kaikkien indeksien välisten tilastollisesti merkitsevien erojen osalta tutkijan suositellaan myös kirjaavan pöytäkirjalomakkeeseen kuinka harvinainen ero on standardointiaineistossa (tarkistetaan kumulatiivisten prosenttiosuuksien taulukoista).
Testin Esitys- ja pisteytyskäsikirjan taulukossa B.2 on esitetty WAIS-IV:n standardointiaineistoon perustuvat indekseistä saatujen pistemäärien välisten erojen kumulatiiviset prosenttiosuudet (esiintyvyys normiaineistossa). Standardointiaineiston kumulatiivisten pistemäärien eroista voidaan päätellä, kuinka harvinaisia tai yleisiä tulokset ovat verrattuna esiintyvyyteen standardointiaineistossa. Taulukossa B.2 on esitetty indeksien erotusten esiintyvyys koko standardointiaineistossa ja kykytasojen mukaan eriteltynä, koska indeksien erot vaihtelevat kykytasoryhmittäin. Esimerkiksi henkilöillä, joiden kokonaisälykkyysosamäärä oli yli 120, oli työmuistin indeksiarvo 27,5 %:lla 15 standardipistettä suurempi kuin prosessointinopeuden indeksiarvo. Ainoastaan 10 % henkilöistä, joiden kokonaisälykkyysosamäärä oli 79 tai sen alle, oli 15 standardipistettä suurempi työmuisti-indeksi suhteessa prosessointinopeuden indeksiin. Taulukossa B.2 on esitetty indeksien erot molempiin suuntiin (toisin sanoen kun VMI < PSI tai VMI > PSI). Indeksien erot esitetään molempiin suuntiin, koska niiden esiintyvyys standardointiaineistossa vaihtelee paljon sen mukaan kumpi indeksi on suurempi (Sattler, 2008a). Ainoastaan 22 % henkilöistä, joiden kokonaisälykkyysosamääränsä oli 79 tai sen alle, oli työmuisti-indeksi 15 standardipistettä matalampi kuin prosessointinopeuden indeksi.
Sattlerin (2008a) mukaan harvinaisena erona voidaan pitää tuloksia, joissa erotuksen esiintyvyys standardointiaineistossa on pienempi kuin 15 %. Kun tuloksen harvinaisuutta tulkitaan, täytyy kuitenkin aina huomioida tulokseen vaikuttavat tekijät, kuten tutkittavan kulttuuritausta, terveydelliset tekijät ja elinolosuhteet.
WAIS-IV - Wechsler Adult Intelligence Scale - IV